Miksi EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) pitäisi kiinnostaa suomalaisia PK-yrityksiä?

Mitä kestävyysraportoinnin termit ja lyhenteet tarkoittavat?

Suomessa puhutaan CSRD:n ja kestävyysraportoinnin yhteydessä paljon myös vastuullisuus- tai ja ESG-raportoinnista. Enemmän tai vähemmän nämä käsitteet liittyvät toisiinsa. Englanninkielisen termin ”sustainability” tähän yhteyteen ehkä parhaiten sopiva käännös on ”kestävyys”, joten käytän sitä tässä artikkelissa. Kestävyydellä tarkoitetaan pyrkimyksiä pitkän aikavälin tasapainon saavuttamiseen siten, että ekosysteemit säilyvät myös tuleville sukupolville.

Vastuullisuus-termin taustalla on englannin kielen ”responsibility”. Vastuullisuus viittaa enemmän tietoisiin tekoihin ja valintoihin, jotka huomioivat toiminnan vaikutukset muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

ESG-lyhenne kattaa kestävyysraportoinnin teemat, joten sen kolme kirjainta (Environment, Social, Governance) ikään kuin muodostavat kestävyysraportoinnin sisällysluettelon pääotsikot.

Mikä on VSME ja miten se liittyy asiaan?

VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu standardi, jonka mukaisesti voidaan vapaaehtoisesti raportoida yrityksen kestävyysasioita. Se tarjoaa CSRD:tä kevyemmän, mutta kuitenkin määrämuotoisen kestävyysraportoinnin viitekehyksen.  VSME:n tavoitteena on auttaa PK-yrityksiä vastaamaan asiakkaidensa ja rahoittajiensa kestävyysteemoihin liittyvät tietotarpeet. VSME:llä pyritään myös helpottamaan PK-yritysten valmiuksia kohtaamaan ympäristölliset, sosiaaliset ja hallinnolliset kestävyyshaasteet.

Kenelle kestävyyden raportointi on pakollista ja kenelle vapaaehtoista?

Kestävyysraportointi on pakollista vuoden 2025 toiminnasta EU:ssa toimiville suurille yrityksille, jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista:

• Yrityksen palveluksessa on yli 250 työntekijää.
• Liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.
• Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

PK-yrityksille kestävyysraportointi on vapaaehtoista, mutta se voi olla strategisesti järkevää. Monet suuryritykset edellyttävät jo nyt vastuullisuusraportointia alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan, jolloin PK-yritykset voivat päätyä epäsuorasti raportointivelvoitteen piiriin.

Mitä etuja vapaaehtoisesta kestävyysraportoinnista on?

1. Kilpailuetu: Vastuullisuusraportointi auttaa erottumaan kilpailijoista, erityisesti jos asiakkaat tai yhteistyökumppanit arvostavat kestäviä toimintatapoja.
2. Luottamuksen rakentaminen: Läpinäkyvyys kasvattaa luottamusta yrityksen ja sidosryhmien välillä.
3. Uusien markkinoiden avaaminen: Monet kansainväliset markkinat ja julkiset hankinnat edellyttävät vastuullisuusraportointia.
4. Toiminnan kehittäminen: Raportointi tuo esiin parannuskohteita ja auttaa tehostamaan prosesseja. Raportoinnin myötä strategisia ja operatiivisia asioita joudutaan tarkastelemaan monipuolisesti ja kriittisesti.
5. Rahoitusmahdollisuudet: Läpinäkyvä ESG-raportointi mahdollistaa vihreiden siirtymien investointien hyödyntämisen. Rahoituksen ehdot ovat usein edullisemmat yritykselle, joka voi osoittaa toimintansa olevan kestävällä pohjalla.

Miten vapaaehtoinen kestävyysraportointi voi kasvattaa liikevaihtoa ja kannattavuutta?

Vapaaehtoinen kestävyysraportointi voi tuottaa taloudellista hyötyä seuraavilla tavoilla:

1. Paremmat liiketoimintamahdollisuudet: Monet asiakkaat ja suuret yritykset suosivat vastuullisia toimijoita. Hyvät raportit voivat avata ovia uusiin kumppanuuksiin.
2. Kustannusten väheneminen: Prosessien optimointi ja resurssien tehokkaampi käyttö voivat tuoda säästöjä. Raportointi itsessään ei kustannuksia vähennä, mutta sen laatimisprosessi tai tulokset voivat nostaa esiin mahdollisuuksia kustannusleikkauksiin.
3. Brändin arvon kasvu: Vastuullisuus houkuttelee asiakkaita ja auttaa myymään tuotteita tai palveluita korkeammalla katteella.

Mitä kustannuksia yritykselle voi muodostua, jos kestävyysraportointia ei ole tehty?

1. Liikesuhteiden menettäminen: Jos yritys ei täytä suurten asiakkaidensa vastuullisuusvaatimuksia, se voi menettää merkittäviä sopimuksia.
2. Mainekriisit: Negatiivinen julkisuus kestävyyspuutteista voi vahingoittaa yrityksen brändiä.
3. Toiminnan tehottomuus: Sidosryhmien tietopyyntöihin vastaaminen maksaa yritykselle aina. Kustannuksia syntyy eniten tietojen keräämiseen ja raportoimiseen käytetystä työajasta. On arvioitu, että yhteen tietopyyntöön vastaaminen maksaa yritykselle noin 2 000 – 7 000 euroa yrityksen koosta riippuen.

Yhteenveto

Vaikka kestävyysraportointi on PK-yrityksille vapaaehtoista, se voi tarjota merkittäviä etuja kilpailuedun, asiakassuhteiden ja kannattavuuden parantamisen muodossa. Investointi vastuullisuusraportointiin kannattaa nähdä pitkän aikavälin strategisena valintana, joka auttaa yritystä pärjäämään muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Investoimalla standardin (VSME) mukaiseen kestävyysraporttiin, yritys pystyy jatkossa vastaamaan asiakkaiden tai rahoittajien kestävyyttä koskeviin tietopyyntöihin viittaamalla laadittuun raporttiin, eikä yksittäisiin pyyntöihin tarvitse kerätä joka kerta erikseen.

Lisätietoja PK-yritysten VSME-raportista antaa Tukeman Vesa Martinkauppi